1. Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, annat suostumuksesi evästeiden käytöllemme. Lue lisää.

Väärinkäsityksiä: kameran laatu vs. resoluutio

Keskustelu osiossa 'Matkapuhelimet', aloittaja traktori, 12/2/03.

  1. traktori

    Liittynyt:
    23/6/02
    Viestit:
    524
    Tykkäykset:
    0
    Vakavasti valokuvausta harrastavana haluaisin korjata muutamia täällä liikkuvia väärinkäsityksiä resoluution vaikutuksesta kameran laatuun. Yleisestihän täällä käsitetään suuremman resoluution (enemmän pikseleitä) merkitsevän parempaa kuvanlaatua. Erityisesti tämä tulee esiin näistä kamerakännyköistä puhuttaessa, niissähän on melko huono kuvanlaatu ja vähän pikseleitä, joten tästä on ollut helppo vetää johtopäätös, että kuvat ovat huonoja, koska resoluutio on pieni, esim 640x480. Kuitenkin resoluutio on vain yksi muuttuja kuvanlaadusta puhuttaessa, joten itse asiaan.

    Yksinkertaistettuna digitaalista valokuvaa otettaessa prosessi on seuraava: valo kulkee objektiivin läpi, kenno muuttaa valoinformaation jänniteinformaatioksi, ja viimeiseksi prosessori tulkkaa ja muuttaa tämän jänniteinformaation biteiksi, ja pakkaa sen muistiin. Ja kaikki nämä vaiheet vaikuttavat (huonontavasti?) kuvanlaatuun.

    Objektiivi ”kaappaa” kuvattavasta kohteesta heijastuvan valon, ja ohjaa sen kennolle. Normaalissa kiinteässäkin objektiivissa on useita linssejä, jotka ohjaamisen lisäksi tarkentavat kuvan tietylle etäisyydelle, pyrkivät korjaamaan kuvan vääristymiä, ja viimeiseksi korjaavat linsseissä eri väreiksi hajonneen valon yhteen kimppuun ennen kennoa. Kamerakännyköissä tilaa ei kuitenkaan ole tällaiselle systeemille, joten niissä on (vielä) vain yksi, usein muovinen linssi, joka vääristää kuvaa ja värejä. Tämän huomaa helposti kamerakännykän kuvasta, jossa rakennukset ovat tynnyrimäisiä, ja värit ovat ”levinneet” selvästi eri värien raja-alueella. Lisäksi tavallisissa objektiiveissa on aukko, jonka kokoa muuttamalla vaikutetaan siihen, kuinka ”syvä” tarkan terävyyden alue on. Tämä on näissä kamerakännyköissä käytettävissä koko alueen terävänä kuvaavissa objektiiveissa tarpeeton, mutta samalla menetetään hyöty aukosta, joka rajaa objektiivin sisällä poukkoilevaa hajavaloa pääsemästä kennolle.

    Kenno muodostuu eri värejä tallentavista pikseleistä ja näiden pikseleiden edessä olevasta kalvosta, joka läpäisee vain yhtä pääväriä (punainen/vihreä/sininen) yhden pikselin kohdalla. Mitä pienempi yksittäinen pikseli on, sitä vähemmän sillä on valoa vastaanottavaa pintaa. Tämän takia pienen pikselin jänniteinformaatiota joudutaan vahvistamaan melkoisesti, ja samalla yksittäisen pikselin sisäiset vaihtelut ja pikseleiden väliset erot vahvistuvat selvästi. Tämä aiheuttaa kuviin kohinaa, jonka näkee tasaisen värin alueella katsottaessa kuvaa läheltä, jolloin tasainen väri ei olekaan tasaista, vaan se muodostuu erivärisistä pisteistä. Kohinaisessa kuvassa kuvan todellinen informaatiomäärä ei laske, mutta sen tulkitseminen on huomattavasti vaikeampaa (kuva on epäselvempi). Resoluution kasvattaminen ilman kennon fyysisen koon kasvattamista voi siis lisätä tätä kohinaa selvästi. Kennon fyysinen koko ja objektiivin koko kulkevat käsi kädessä, joten isomman kennon laittaminen edellyttää objektiivin koon kasvattamista, ja lisäksi saman laajuisen kuvan saaminen edellyttäisi objektiivin ja kennon välimatkan lisäämistä. Eli kameraosan fyysinen koko kasvaa.

    Kennolta tulee prosessorille tieto, mitä väriä ja kuinka paljon yksi pikseli on vastaanottanut. Pikselit ovat ruudukossa, joka muodostuu alla olevan kaltaisista neljän ruudun ryhmistä:
    R G
    G B
    R=red (punainen), G=green (vihreä), B=blue (sininen)
    Prosessori sitten yhdistää nämä tiedot ja laskee kullekin pikselille RGB-arvon, johon se käyttää hyödyksi veireisten pisteiden väri-informaatiota. Näin muodostetaan koko kuva. Nämä laskenta-algoritmit ovat erittäin monimutkaisia ja vaativat melkoista laskentatehoa, lisäksi parhaissakin digijärjestelmäkameroissa on eroja eri valmistajien välillä, millainen lopputulos on hyvä. Tämä puoli vaatii siis melkoisia resursseja, jotta tuloksesta saadaan mahdollisimman hyvä.

    Laskennan jälkeen prosessori pakkaa kuvatiedoston JPG-muotoon, jossa osa kuvainformaatiosta häviää. Liian suuri pakkaus heikentää kuvanlaatua selvästi, ja näin tapahtuu kamerakännyköissä, joissa yleisemmät kuvakoot taitavat olla 30kB ja 10 kB. Hyvälaatuinen 640x480 kuva, jossa pakkausvirheet eivät vielä kovin selvästi näy, vaatisi miedomman pakkauksen, jolloin koko jäisi liian isoksi, noin 70kB.

    Kaikki edellä mainitut vaiheet on siis kamerakännyköissä toteutettu halvalla (=huonosti), mikä on aivan ymmärrettävää kameran ollessa vain kiva lisävaruste, ja kun kuvia katsotaan yleensä puhelinten pieniltä näytöiltä. Toivon itsekin puhelimiin saatavan parempilaatuisia kameraosia, mutta olen kyllä jo nyt positiivisesti yllättynyt noiden pikkuruisten ja halvalla tehtyjen härpäkkeiden laadusta. Tämäkin HowarChuin sivulta löytynyt Nokia 3650:llä otettu kuva on oikeastaan aivan kelpo: http://www.howardchui.com/images/reviewpics/nokia3650/Image(85).jpg

    Kuitenkin vaatimukset tyyliin:”ostan kamerakännyn vasta sitten kun niissä on neljän megapixelin kamerat!” ovat aivan käsittämättömiä ja kertovat kirjoittajan tietämättömyydestä kameratekniikasta. Jos haluttaisiin kamera, joka tuottaisi yhtä hyviä kuvia kuin tämän päivän noin 400€:n 4Mpix pokkarikamerat, vaadittaisiin puhelimen fyysisen koon kasvattamista täysin toisiin mittoihin, ja samalla hinta nousisi aivan toisiin lukemiin.

    Toisaalta mikäli halutaan kamerakännyköiden kuvista paperikuviksi kelpaavia, ei tästä varmaan enää olla kaukana. Normaali kymppikuva (digikuvan mittasuhteissa 10*13 cm) tulostuu hyvänlaatuisena IFI:n mukaan 1024*768 resoluutiolla
    http://www.ifi.fi/cgi-bin/FAQ/smartfaq.cgi?answer=1037110745&id=1031226889. Hiukan kun kamerakännyköissä parannetaan kaikkia ominaisuuksia, voidaan tähän jo päästä, mutta todennäköisesti tämäkin vaatii hiukan kameramoduulin koon kasvattamista.

    Tulipas tekstiä, mutta jos joku on tänne asti selvinnyt, niin onneksi olkoon ;)
     
  2. sm

    Liittynyt:
    9/7/02
    Viestit:
    303
    Tykkäykset:
    0
    Erittäin hyvä kirjoitus! Propsit siitä.

    Tätä on yritetty moneen kertaan aikaisemminkin
    tolkuttaa, mutta kun ei meinaa mennä jakeluun.

    Two thumbs up! :)
     
  3. yellow Aktiivinen jäsen

    Liittynyt:
    6/8/02
    Viestit:
    2919
    Tykkäykset:
    0
    Kiitokset hyvasta kirjoituksesta. Nain asiapitoisia viesteja ei ole koskaan liikaa. Paljon oli uutta ainakin minulle.
     
  4. Bomb

    Liittynyt:
    3/1/03
    Viestit:
    152
    Tykkäykset:
    3
    Hmm. Loistava kirjoitus, ja ainakin mun mielestä harvinaisen selkeästi asia esitetty. Ja tulipa tuossa mullekin uutta tietoa, vaikka jossain määrin asiasta jo perillä olinkin.

    Tosin jäi epäilyttämään, onko 640x480 kuva vielä 70kB kokoisenakaan hyvälaatuinen, mutten jaksa nyt ruveta kokeilemaan millaisella pakkaustasolla tuon kokoiseen tiedostoon päästään, joten tyydyn vain luottamaan (kuvausasioista paremmin perillä olevan) sanaan :)
     
  5. sovelias Vuoden foorumilainen -06/-05/-03

    Liittynyt:
    21/6/02
    Viestit:
    42688
    Tykkäykset:
    363
    No hyvän laadun raja on liukuva käsite. Laatuun vaikuttaa vielä pakkauksen laskenta tapa, jotkin tehoasäästävät pakaus ohjelmat voivat vähän oikoa pakatessa. Kun ottaa huomioon kuvanlaadun mitä lähdetään pakkaan ei suhteellisen kova pakkaus huononnakkaan kuvaa niin paljon kun hyvälaatuista kuvaa alettaessa käsitteleen, niin ja toki pakkaustekniikoilla tiedoston kokoon suuresti vaikuttaa minkäsisältöistä kuvaa pakataan (valkoinen seinä vai värikäs kukkamaisema), ja toistaiseksi matkapuhelinmailmassa monen mielestä pienitiedostokoko on tärkeä.
     
  6. USIM

    Liittynyt:
    19/6/02
    Viestit:
    497
    Tykkäykset:
    0
    Asiaa! Tätä on koetettu sanoa moneen kertaan, mutta suurin osa porukasta taitaa olla melko asiantuntematonta intoilijaa.
    BTW Sama pätee näyttöihin. Ei pelkkä suuri resoluutio tee näyttöä hyväksi.

    Ei ne megapikselin kamerakännyt kaukana ole:
    http://biz.yahoo.com/djus/030209/2115000424_1.html

    Saisivat pian myös CMOS kameroihin...
     
  7. nhk_ Aktiivinen jäsen

    Liittynyt:
    19/6/02
    Viestit:
    2682
    Tykkäykset:
    0
    Pitkä teksti, mutta täyttä asiaa. =)
     
  8. peuhka66

    Liittynyt:
    19/6/02
    Viestit:
    214
    Tykkäykset:
    0
    Puhelinmalli:
    0503141592
    Petteri Järvinen kokeili
    http://www.pjoy.fi/kokeilut/kuvat/kpakkaus.htm
     
  9. traktori

    Liittynyt:
    23/6/02
    Viestit:
    524
    Tykkäykset:
    0
    Kiitoksia paljon kaikille vastanneille! On tosi kiva kuulla, että muutkin ovat kiinnostuneet asiasta ja jopa jaksavat lukea moista romaania ;)

    Joo, tuo 70kB tosiaankin oli ihan pikainen heitto, pakkausohjelman lisäksi, tai jopa enemmän tuohon kokoon/laatuun vaikuttaa kuvan sisältö; paljon hienoja yksityiskohtia ja rajoja sisältävä kuva vaatii suurempaa tiedostokokoa ollakseen "yhtä hyvä". Tämä tosin pätee myös kohinaiseen kuvaan, jolloin paljon kohinaa sisältävä kuva ei pakkaudu yhtä tiiviisti. Esim omassa Canon EOS D60 digikamerassani lähes kohinaton ISO100-herkkyydellä otettu kuva vie 1,69MB, kun aivan samasta kohteesta otettu, paljon kohinaisempi kuva herkkyydellä ISO1000 (kennon vahvistus n. 6,5 kertainen) vie tilaa 3,48MB. (Oho, en ollut tehnyt tätä koetta aikaisemmin, en itsekään tajunnut eron olevan noin iso!!! No oppia ikä kaikki.)

    EDIT: Sorry, pitäisi vissiin jaksaa lukea kunnolla muidenkin postit, soveliashan vertasi hyvin tuota valkoista seinää / värikästä kukkamaisemaa. No kertaus on opintojen äiti, ja mitä muita latteuksia tähän nyt vielä vois laittaa...

    EDIT2: Tuo herkkyyden vaikutus kohinaan ja tiedostokokoon on niin suuri, että ajattelin selvyyden vuoksi laittaa esimerkkikuvan näytille. Alla olevasta linkistä löytyy em. kuvaparista 200%:n suurennos samasta kuvakohdasta, vasen herkkyydellä ISO1000 ja oikea ISO100. Selittää aika paljon...
    http://koti.mbnet.fi/anttisaa/Images/ISOvertailu.jpg
     
  10. murto

    murto Aktiivinen jäsen

    Liittynyt:
    19/6/02
    Viestit:
    2394
    Tykkäykset:
    0
    On muuten hyvät sivut tuolla. Kaikkea asiapitoista settiä siellä.

    Olin tuossa pari viikoa sitten kyseisen jannun luennolla koulullamme ja todella hyvä oli, aiheena tietoturvallisuus. Suosittelen lämpimästi osallistumista luennolla jos mahdollisuus tulee.
     
  11. traktori

    Liittynyt:
    23/6/02
    Viestit:
    524
    Tykkäykset:
    0
    Tuo on hienoa, mutta tosiaankin toivon, etteivät parannukset kohdistu pelkästään pikseleiden tiheämpään pakkaukseen, mistä tuossa ymmärtääkseni osittain oli kyse. Tietääkö muuten joku, minkä kokoisia fyysisesti nuo nyt käytössä oleva kennot ovat.

    Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. On totta, että parhaimmat digijärjestelmäkamerat (mm. Canon EOS 1Ds ja Kodas DCS14N) ovat CMOS-kennon ympärille tehtyjä, mutta halvalla hyvän CMOS-kennon tekeminen on hankalaa. Mikäli CMOS-kennon eteen ei laiteta mekaanista suljinta, sen kuvanlaatu on luokatonta. Näin tehtiin kuitenkin aivan ensimmäisissä digikameroissa, tuolloin CMOS oli huomattavasti halvempi valmistaa prosessoreiden kanssa samanlaisesta valmistustekniikasta johtuen, ja näin on edelleen. Saattaa hyvinkin olla, että noissa kamerakännyissä on CMOS tällä hetkellä, halpuushan on niissä pääasia. Perinteisen käsityksen mukaan CMOS olisi periaatteessa hyvä, mutta sen tuottamat kuvat olivat todella kohinaisia. Olikin CCD-kameroihin tottuneille aikamoinen yllätys, kun Canonin ensimmäinen digijärkkäri EOS D30 (v.2000) oli tehty CMOS-kennon ympärille, varsinkin kun se oli vielä selvästi kilpailijoita vähäkohinaisempi... No mutta ei tästä enempää, ehkä on vielä muita olennaisempia parannuskohteita kuin tuo kennon valmistustekniikka.
     
  12. masaco70

    Liittynyt:
    10/9/02
    Viestit:
    169
    Tykkäykset:
    0
    kiitokset erittäin tiedottavasta postista! Onkin ollut sellainen tunne että liian monta kertaa vedotaan vain pikseleihin, onhan siinä muutakin, nyt saatiin asiaan vielä roimasti lisää tietoa, hyvä!!!
     
  13. ebo Aktiivinen jäsen

    Liittynyt:
    27/6/02
    Viestit:
    1500
    Tykkäykset:
    0
    Sen verran haluaisin painottaa, etteivät kameran laatu ja resoluutio niin kovin kaukana toisistaan ole. Jos tarkoitus on käyttää kuvia hyvälaatuisiin kymppikuvan kokoisiin (100x150 mm) tulosteisiin, tarvitaan sitä resoluutiotakin jo. Ja jos tarvitsee vaikkapa A4-kokoisia tulosteita, tarvitaan niitä megapikseleitä jo enemmänkin.

    Joten taatusti sanoisin, että resoluutio on hyvin olennainen pointti kameroiden laadusta puhuttaessa. Silloin vain pitää määritellä miltä kannalta kuvanlaadusta puhutaan.

    Näin ollen, jos/kun jatkossakin taas käsittelen uusia kännykkäkameroita, aion kommentoida alhaista resoluutiota selkeänä heikkoutena. Edes lomakuviani en halua ottaa niin alhaisella resoluutiolla kuin mihin nykyiset kännykkäkamerat pystyvät. Ei sitä koskaan tiedä milloin tulee eteen tilanne, josta haluaisikin ikuistaa kuvan myös paperiarkille.

    t. tero
     
  14. sovelias Vuoden foorumilainen -06/-05/-03

    Liittynyt:
    21/6/02
    Viestit:
    42688
    Tykkäykset:
    363
    Reso ei takaa hyvää kuvan laatua edelleenkään, ei edes käytännössä. Toki tarvitaan tietyntasoinen reso että saavutetaan tietyntasoinen kuvanlaatu.
    Mutta vaikka olis 3mil px kuva niin se voi olla paljon huonompi kuin 1mil px kuva. Käytännössä ja selkeästi näihin reso harhoihin törmää rimpuloissa kuvanlukijoissa.
    Markkinoilla on myös laadukkaita kuvia ottavia digikameroita joiden reso on huomattavasti pienempi kuin suurempiresoisissa kameroissa.
    Joissain tuotteissa luodaan huomattavasti suurempaa kuvaa (reso) kuin fyysinen kenno pystyy "mittaamaan yksittäisiä pisteitä", toki matemaattisesti pystytään ne puutuvat pisteet päätteleen, ja näin voidaan esim tuplata leveys ja korkeus (pikseleinä) ja "pikselimäärä" nelinkertaistaan. Joissain tuotteissa tehdään myös toisinpäin.

    Toki siinä samaa mieltä (mitä tarkoititkin) että 300.000px kuva ei voi olla parempi kuin huippulaatuinen 1milpx kuva.
     
  15. Zache

    Liittynyt:
    12/12/02
    Viestit:
    540
    Tykkäykset:
    0
    Toki, mutta kuten ketjun aloittajan selityksestä hyvin kävi ilmi niin se ei ole välttämättä se kriittinen ominaisuus jolla laatua parannettaisiin ensiksi. Jollei muita osia vastaavasti parannettaisi myös niin resoluution kasvattaminen voisi jopa huonontaa kuvan laatua. Esimerkiksi pohjakohinan kohinan lisääntymisenä ccd/cmos kennossa yms.

    Onkos muuten kenelläkään tietoa siitä millaisia laitteita pystytään rakentamaan mikäli raha ei ole esteenä? Eli onko nykypäivänä mahdollista teknisesti rakentaa mitään huippukameraa kännykkään jollain "James Bond" tekniikalla? Vai tuleeko sielläkin koko vastaan.
     
  16. ebo Aktiivinen jäsen

    Liittynyt:
    27/6/02
    Viestit:
    1500
    Tykkäykset:
    0
    En ole niin väittänytkään, eikä sellaista väärinkäsitystä voinut tekstistäni mitenkään vetää. Kysehän on nyt siitä, että mihin sitä kameraa haluaa hyödyntää.

    Tiedän sen, että matkapuhelinvalmistajien mielestä kännykkäkamerat on tarkoitettu lähinnä puhelimien välillä kuvien lähettelyyn ja ruudulla katsottavaksi. Minua! taas kiinnostaa kamera sitten, kun sillä saa oikeasti aikaiseksi hyvälaatuisia tulosteita.

    Jokainen ammatti- ja kuluttajakäyttäjä voi asettaa vaatimustasonsa omien tarpeiden mukaan. Tämä voi tarkoittaa vaikkapa kameroista puhuttaessa hyvälaatuisia tulosteita tietyssä kossa.

    t. tero
     
  17. Tuom4s

    Liittynyt:
    28/12/02
    Viestit:
    210
    Tykkäykset:
    0
    Pakko tota asiantuntemusta on ihailla! :)
     
  18. traktori

    Liittynyt:
    23/6/02
    Viestit:
    524
    Tykkäykset:
    0
    Tuosta resoluutiosta ja käytännön kuvakoista:

    Resoluutio on toki yksi suure, mikä täytyy ottaa huomioon, ei tuosta 640x480 kuvasta tosiaankaan kannata mitään huippulaatuista kymppikuvaa alkaa tekemäänkään. Käytännössä kuitenkin jo 1 Mpix kamerat riittävät tuon kuvan tekemiseen hyvälaatuisena: Ihmissilmä havaitsee sävyn vaihdon tasaisena, kun resoluutio on noin 200 pistettä tuumalla (n. 80 p/cm). Tämä vaihtelee paljonkin ihmisten kesken, mutta parhaimmatkin painotalot käyttävät yleensä noin 300 dpi arvoa. Ja tietokoneen näyttö on perinteisesti ollut 72 dpi, katso esim Windowsin ikkunan ylälaidassa olevaa liukuväriä (yleensä sininen), etkä todennäköisesti näe siinä pahemmin mitään pikselöitymistä tai epätasaista värisävyn vaihtoa (jos värit on 24 bit/16,7milj.). Tästä kun lasketaan, niin käytännön resoluutioksi esim 10x15 kuvassa riittää hyvin 1200x800, eli noin 1 MPix (näin on laskettu myös tuolla aiemmin antamassani linkissä olevat IFI:n ohjearvot). Näitä arvoja kannattaa pitää mielessä, kun muuttaa digikuvaa paperikuvaksi. (lähde The Luminous Landscape http://luminous-landscape.com/tutorials/understanding-series/und_resolution.shtml)

    Eri asia sitten on, minkälaatuisia nuo pikselit ovat. Ja tämä on juuri tuo, mitä edellä olen sanonut, mihin muutkin osatekijät vaikuttavat. Haluaisinkin valaista asiaa vielä esimerkillä. Hyvin monella lehtitalolla ja ammattilaisella käytössä oleva Canon EOS 1D kamerassa resoluutiota on 4 MPix. Sensorin kuva-alan koko on 27.0 x 17.8 mm, jolloin yhden pikselin koko on 10,8 x 10,8 ?m. Ja tästäkin alasta vain pieni osa on käytössä itse valon mittaamiseen, joten voitte kuvitella, kuinka vähän sitä valoa tulee mitattavaksi. Otetaan sitten vertailuksi yksi uusimmista, ja vertailuissa hyvin menestynyt pokkarikamera, Olympus C5050Z, jossa on 5 MPix kenno, kooltaan 7.2 x 5.3 mm. Siinä yksittäisen pikselin koko on 1,38 x 1,38 ?m, eli 0,13 kertainen tuohon Canoniin verrattuna, toisin sanoen, valoa tuo kenno vastaanottaa 7,83 kertaa vähemmän, ja saman informaation saadakseen siis joutuu tätä valoinformaatiota vahvistamaan vastaavasti. Nyt alkaavat selvästi tulemaan kennon heikkoudet ja epätasaisuudet esiin. Alla onkin esimerkkikuva, jossa on molemmilla kameroilla otetusta esimerkkikuvasta 400%:iin suurennettu samankaltainen kohta kuvasta. Vasemmanpuoleinen on Canonin, ja oikeanpuoleinen on Olympuksen. [​IMG]

    Kun katsotte kuvaa, niin varmaan huomaatte, kuinka paljon kohinattomampi tuo Canonin kuva on, ja kuinka paljon selvempiä ja hienostuneempia värien raja-alueet siinä ovat. Ja mikä vielä tekee Canonin tuloksesta kunnioitettavamman on, että se on otettu ISO400 arvolla, kun Olympuksessa on käytetty hitainta arvoa ISO64. Tämä kaikki johtuu hyvin suurelta osalta juuri tuosta pienemmästä yksittäisen pikselin koosta. Ja Olympus siis on jo erinomainen pokkarikamera, siinä on hyvä objektiivi, laadukas kenno ja tehtäviensä tasalla oleva prosessori. Pelkästään tuolla hyvällä kennolla näin laadukasta kuvaa ei saa aikaiseksi, kaikkia pitää parantaa kamerakännyköissä, jotta kuvanlaatu paranee, eikä se ole ilmaista ja aina niin pieneen tilaan mahtuvaa. Olympuskin maksaa Suomessa halvimmillaan 888 euroa, painaa 486 g, ja on mitoiltaan normaalia pokkarikameraluokkaa: 115 x 70 x 80 mm. Ei siis mitään kamerakännykän kokoluokkaa.

    (Kun näitä kuvia aletaan suurentamaan aikakauslehtien käyttöön, ymmärtänette, miksi tuo Canon on jo pelkästään kuvanlaatunsa puolesta lehtikuvaajien käytössä. Miedolla 20 %:in suurennuksella, joka on huolellisesti tehtynä vielä aivan kelvollinen, kuva onkin jo 200 dpi:n tarkkuudella 37 cm leveä, aivan kelvollinen koko aukeaman kuvaksi.)
     
  19. wheany

    Liittynyt:
    11/2/03
    Viestit:
    20
    Tykkäykset:
    0

Jaa tämä viestiketju