Tieteenkuvalehti 10/2002 Rayovac-yhtiö on kehittänyt akun, joka latautuu täydellisesti 15 minuutissa. Mm. matkapuhelimiin sopiva akku sisältää oman laturin, mikä nopeuttaa lataamista. Nikkeli akku kestää n. 1000 latauskertaa. Lisää tietoa http://www.rayovac.com/
Suora linkki olis musta hieman kivempi, mä näin tuolla etusivulla pääosin mainoksia... Muuten tuo akku kuulostaa kyllä erittäin lupaavalta.
Niin mutta sivua pitää vierittää että se alempi juttu tulee näkyviin. Ei kaikki sitä osaa Tuossa jutussa ei ollut nähdäkseni paljoa uutta nyt vain akkujen latausta valvotaan tarkemmin=>voidaan ladata nopeammin
No tuostahan se sitten johtuikin, kun tällä 1600:n resolla se näkyy suoraan niin itse tuon löysin Tai siis latauksen valvonta on siirretty itse akkuun: Rayovac's patent-pending I-C3 technology (In-Cell Charge Control) puts the control of recharging into the battery, instead of the charger, resulting in batteries that can be recharged in as little as 15 minutes.
Ja toihan koskee ainakin toistaiseksi vain NiMH akkuja. Itse ainakin haluaisin ennemminkin pidemmän valmiusajan, ja väliinpitämättömän tekniikan sen suhteen että miten/milloin lataa. Ja onhan nuo metalli akut Lioneja painavempiakin. Latausaika ei ole ollut kovinkaan tärkeä, yleensä kalikan laittaa lataukseen yön ajaksi, ja on se sentään aamuksi kerennyt latautua
sakesmanni yritys on kehittänyt läppäriin polttokennon jonka voi laittaa akun tilalle, vehje ladataan metanolilla kuin sytkäri konsanaan, eli kohta kännykässä on laturipistokeen tilalla kaasusuutin
jaa kyllä mun käyttämät sytkärit ladataan nesteellä eikä kaasulla, en toki tiedä minkälainen paineastia sulla on sytkärinä joten en pane siitä kommenttia
Itse kirjoitit kaasusuuttimesta ja siitä päättelin pikku pikku aivoillani sinun tarkoittavan KAASUA eikä esim zippojen bensa-käyttöisiä malleja. Itse luin myös tuosta kenno hommasta, mutta eikös se ollut vielä pahasti kehittelyvaiheessa. Silloinen malli painoi vielä pari kiloa ja voipi olla että ainakin nykyiset kännykkän käyttäjät eivät ottaisi moista värkkiä innolla vastaan. Vaikka saisivat kehitettyä mallin mikä olisi kymmenesosa tuosta niin sehän painaisi vielä 200g. Läppärissä menestyy varmasti, mutta kännykkässä???
Jännityksellä jään odottamaan millaisia uutuuksia tuolta tulee tuon nikkelin jälkeen, jos saisivat laajennettua pikkasen parempiin akkutekniikoihin tuota, esim. Li-Ion suuntaan samaa nopeutta.. Sikäli kun olen tottunut käyttämään Rayovacin tuotteita jo pidemmän aikaa, niin laatu on ollut tähän asti ainakin kohdallaan.
Miksiköhän nykyisen akkutekniikan edut on ulosmitattu pienentämällä akkuja ja puhelimia? Saatavana saisi olla myös entisen kokoisia (jopa yli 100g!!) puhelimia, niille joille se pieni koko ei ole niin merkittävä kuin valmius/toiminta -aika. Eiköhän kuukauden valmiusaika ja 20 tunnin puheaika olisi jo saatavana alle 150g painavaan kokonaisuuteen?
T39llä pääsee jo lähes viikon käyttöaikaan jättiakulla, samaisella akulla luvataan max ajat alkaa oleen lähellä noita mainitsemiasi.
Aika hieno tekniikka kehitys, jos vartissa saa akun täyteen latinkiin. Tosin, jos koskee vain NiMH akkuja niin ei kiitos. NiMH akut voitaisiin jo unohtaa matkapuhelimista.
Kännyissä ei tuollaisia ole näkynyt mutta mm. Akkuporakoneissa on. Lion akuille tuollainen on vähän vaikempi tehdä. Ja hinta/ paino varmaan myös ongelma.
Matkapuhelimen ja porakoneen vaatima akkutekniikka ei välttämättä ole ihan vertailukelpoista. Akkuporakoneessa virrakulutus on hetkellistä ja sitten kun virtaa tarvitaan, niin sitä otetaan PALJON. Tuokin uutinen mistä tämä ketju sai alkunsa on todennäköisesti tarkoitettu juuri työkalukäyttöön suunnitelluista akuista. Urakkaa tekevä Puuha Pete pitää kaffe paussin ja tuuppaa poran akun laturiin ja pääsee jatkamaan taas täydellä akulla. Itseäni taas ihmetyttää muuten tuo ihmisten varaukseton litum perusteisten akkujen ihailu. Onhan hyvä varauskyky/paino-suhde ja muisti-ilmiön lähes täydellinen puuttuminen kovia asioita. Tällöin vain halutaan unohtaa huonot puolet. Vähäiset latauskertojen määrät, surkea kylmän kesto ja hidas latautuminen täyteen (tyhjästä puoleenväliin ok). Nämä siis verrattuina muihin jo käytössä oleviin vaihtoehtoihin.
Totta että aivan erillainen virran tarve, mikä ei sinänsä este lataustekniikalle, mutta kenno tekniikalle kylläkin. Myös mainittu asia että lataus ajoilla kännyissä vähemmän merkitystä kuin noilla puuha peteillä, vois pomot alkaa mutiseen kun kaks akku tunnissa porattu tyhjäks ja akut yliyön laturissa elpymässä... Kaippa nuo plussat ovat niin kova sana, ja ongelmat on opittu kirtää, lähinnä tuo kylmänsieto. Joillekkin korpien kiertäjille ole neuvonut etsiin NiCd akkuja, ongelmana todella että niitä ei saa.
NiCd ongelmana on vielä tuo myrkyllisyys, mitä ei voi oikein ohittaa nykypäivänä ja siksi poistumassa. Niiden korvaajksi suunnitellut NiMH ovatkin tuossa suhteessa parempia, mutta ulko-olosuhteissa niidenkin pakkaskestoisuus on vähän heikompi, toki parempi kuin Li-on akuissa.
