(hölmöjä) kysymyksiä onko toi WCDMA sama kun UMTS ja koska ne on tulossa? ja eikös UMTS oo EDGEe kehittyneempi, joten mitkä sen teoreettiset ja todelliset siirtonopeudet on? tuolla puhuttii edgen 100kts nopeudesta mutta se on kyllä enemmän kun kolme kertaa enempi gprs, sillä mulla ei koskaan ole toiminu yli 10 kts
Tavut ja bitit (taas) sekaisin: siellä puhuttiin 100kbps (kilobitin sekunnissa) siirtonopeuksista ja kyllä mulla ainakin tuo DUMeter raksuttaa tuossa yli 30 kbps koko ajan. (Minkähän takia tuo kilotavuajattelu on edes jäänyt elämään siirtonopeuksista puhuttaessa? Tiedonsiirron nopeuden määrittämisen standardi on käsittääkseni bit/s?)
Kyllä se ajattelu tuntuu kovasti aiheuttavan sekaannusta (niinkuin taas huomattiin), varsinkin kun kaikkien yhteyksien (ADSL, ISDN, ...), tiedonsiirtolaitteiden (modeemi, verkkokortti,...) ja tiedonsiirtostandardien (GPRS, EDGE,...) nopeudet ilmoitetaan biteissä.
Niinhän se on, mutta niin kuitenkin tuntuu olevan että ihmisten on helpompi ajatella tavuissa kuin biteissä. Ehkä tavut on sisäistetty paremmin ja bitit on vähän oudompi käsite.
Onneksi Jos nyt pysyteltäis kuitenkin aiheessa . Tätähän varten voi vaikka perustaa oman ketjunsa jossa pohditaan miksi ihmiset puhuvat ja kirjoittavat tavuista kun puhutaan tiedonsiirrosta.
Koska useimmat(kaikki?) ohjelmat näyttävät kt/s. Operaattorit mainostavat kbit/s koska sillä saa isomman ja näyttävän numeron. Tarviiko enää ihmetellä miksi tavalliset kuluttajat on sekaisin?
Useimmat (kaikki?) ohjelmat saa myös näyttämään kbit/s. Oletuksena tosiaan saattaa jostain syystä olla tuo kt/s. Ei vaan operaattorit mainostavat kbit/s, koska se on tiedonsiirtonopeuden standardi mittayksikkö. Niinpä. Mutta tätä nyt ei tosiaan varmaan kannata enää tässä ketjussa jankata.
kiitos näistä. mulla ainakin noi tavut on tullu aikoinaan siitä kun netistä kun hakee jotain niin se näyttää sen nopeuden kts niin sen sitten hahmottaa paremmin. pakko vielä kysyä vaikkei asiaan liitykkään että paljonkos nyt esim 10kts on kbit?
Tai 81.92 kbit/s, riippuen kuun asennosta tai mistä tahansa. Vastaavasti 1 Mt/s voi tarkoittaa mitä tahansa seuraavista 8 000 000 bit/s, 8 192 000 bit/s tai 8 388 608 bit/s. Ai miksi bit/s olikaan selkein vaihtoehto..?
Tavuhan ei muuten sitten välttämättä ole 8 bittiä Joskus se saattaa olla 9 tai jopa 10 bittiä. Ainakin kun puhutaan tiedonsiirrosta. Ja taitaapa muistissakin joskus olla tarkastusbitti. Että, jos hiuksia halutaan halkoa
Niin jokin ohjelma näyttää jotain, mutta tuskin tiedät mitä se oikeasti näyttää (itsellenikin en ainakaan monissa softissa tiedä mitä se näyttää) ja onko sillä mitään tekemistä tiedonsiirtonopeuden kanssa. "Ged" tuossa hyvin jo kertoikin. 10kt/s = 10240t/s = 81920 bit/s = 81.92kbit/s Tai jotain muuta. Virhe kasvaa huomattavasksi jos käytetään mega tai giga etuliitteitä, ja sitten jotkut tahot käyttävät harhaan johtavasti 1000 kertoimia eikä 1024. Jos sinulla on jokin yhteys jonka nopeus on 80.920kbit/s ja yllä olevan mukaan se pitäisi tarkoittaa että 10kt/s menisi tavaraa, mutta hyötydataa menee kuitenkin käytännössä aina erimäärä , eli hyötydatan osuus on yleensä joistain prosenteista jopa kymmeniin prosenteihin vähemmän(riippuen protokollasta ja tekniikasta, asetuksista, kehyksistä jne.). Jotkin ohjelmat mikä kertovat jotain viitteitä nopeudesta, saattaa yrittää näyttää tätä, sitten niissä on ongelmia aloitusajankohtaa määrittää oikein, dataa saattaa tulla jostain puskurista jne, Eräiden operaattoreiden "nettinopeuttimien" avulla voit 100Ktavun ei pakkaamattoman tiedoston saada meneen alepuolessa siitä ajasta mitä laskemlla yhteyden nopeudesta. Jotkin protokollat tukevat tiedonpakkaamista, jolloin hyötydatan siirtovaihti voi olla nopempi kuin itse tiedonsiirtonopeus. Yleensä vakavasti otettavat ohjelmat näyttävät _tiedonsiitonopeuden_ bitteinä, niissä voi olla mahdollisuus valita muitakin esitysmuotoja.
Ei välttämättä halkomista vaan hyvin kuvaavaa, tosin tavuilla usein ymmärettään 8bittiä. Tavuja käytetään usein kuvaamaan jonkin tiedostonkokoa, ja sillä puolella se on varsin selkä, (joku voi miettiä kuinka iso on ascii (7bit) tekstitiedosto jossa 1024 merkkiä loppumerkkeineen) Mutta hyvä syy miksi tiedonsiirrossa käytetään bittejä on että ne kulkee peräkäin ja kaikki aloitus, lopetus, kehys, tarkistus, otsikko, osoite jne. bitti pitää lisätä mukaan että ne menee oikain, sitten tämän päällä kuljetetan jotain jolloin lisätää vielä ylimääräisä bittejä, jonka päällä kuljetetaan jotain ja lisätään bittejä. Joku voi laskea yleisen haarukun kuinka montabittiä joudutaan siirtään että saadaan sähköpostilla meneen 1Mt liite.
Kuten Internet exploder? En oo kyllä etsinyt asetusta, mutta ainakin tähän mennessä aina näyttänyt kilotavuja. Ohjelmiahan kiinnostaa vain tavumäärät, koska kaikki tiedostot on kuitenin tavumääräisiä. Esim 9 bitin tiedosto voisi jokatapauksessa 2 tavua. Eipä tuosta mitään ISOn , ANSIn standardia ole, SI-järjestelmästä puhumattakaan Bittien käyttäminen tiedonsiirron nopeuden mittaamiseen oli järkevää siinä vaiheessa kun baudi ei ollut enää käyttökelpoinen (yksi baudi saattoi siirtää useamman bitin). Toisaalta ei ollut järkevä mitata tavujakaan, koska monet käyttivät 7bit tiedonsiirtoa paremman nopeuden takia (tekstin siirtämisessä siis). Tänä päivänä kaikki käyttävät 8bit tiedonsiirtoa, joten olisi jo järkevää käyttää tavumäärää nopeuden mittamiseen.
En ole huomannut että olisi edes valikoista mahdollisuus vaihtaa, tosin onko tuosta kukaan ottanut selvää mitä se oikeasti näyttää? Tuskin kuitenkaan sillä kovasti tekemistä tiedonsiirron nopeuden kanssa. Windowssi kyllä näyttää oikein asemien koon, Taasen muistikorttien ja asemien tekijät ilmoittelevat yleensä väärin. Kiinostaisi kyllä kovasti viittaus johonkin missä todetaan että (sarjamuotoisessa) tiedonsiirrossa käytetään tavuja nopeudesta puhuttaessa. Jotkin valmistajat puhut varsinkin massamuistien liitynnöissä tavuista/s
Voihan sen Exploderinkin saada näyttämään vaikka nakkia/sekunti, kun heksaeditorilla modaa, mutta sitä lukua ei saa muuttumaan miksikään ilman lähdekoodia. Joissakin FTP-softissa saa tosin valita halutaanko kt/s vai kb/s. Lähes kaikki softat näyttää asemien koon oikein (lukuunottamatta joitakin 16-bittisiä W3.11-softia, joiden mielestä yli 2 Gt:n kiintolevyjä ei ole). Kiintolevyvalmistajat alkoivat joskus 90-luvun alussa liioittelemaan käyttämällä suhdelukua 1000 oikean luvun 1024 sijasta. Muistikortit taas, jos tarkoitat muistikampoja, ovat täsmälleen samankokoisia kuin niiden kerrotaankin olevan. Niistä uusista USB-dongeleista en tiedä, tosin ne rinnastetaan kiintolevyiksi Windowsissa vaikka niiden sisällähän on muistikammoista tuttua tekniikkaa. Massamuistien siirtoprotokollat (UDMAt sun muut) ilmoitetaan megatavuina sekunnissa. Se onkin hyvä, sillä jos UDMA/100-proton siirtonopeus ilmoitettaisiin tavuina, se olis 104857600 tavua ja näyttää aika karmealta hirviöltä. Bitteinä 838860800 bittiä, jipii... Joten eiköhän käytetä näitä petoja, teroja, gigoja, megoja, kiloja ja tavuja sopivasti, että saa jotain tajua koosta. Tiedostonsiirrossa sitten bittejä ja kamojen koossa sitten tavuja, tai sitten oman mielensä mukaan. Eikös tietokonemaailma olekin selkeä? Sitten englannissahan isolla ja pienellä b-kirjaimella on sitten oma ero... Ja joku mainitsi muistikampojen pariteetinkin tuolla, muistikammoissa tosiaan voi olla 9 bittiä käytössä, mutta vain emolevy tms. näkee sen 9 bitin ja käyttää sitä. Eli tiedonsiirrossa sitä ei tietääkseni saa, sitä voisi vastaanottajakone olla ihmeissään kun tulee epämääräistä kamaa. Korjatkaa jos olen väärässä, tänää tuntuu olevan niiiiin hyvä päivä... #)
Muistikorteilla tarkoitin muistikortteja (MMC,SD jne.) Perustelusi varsin hyvä, ja jos ne vielä ilmoitetaan oikein.
