1. Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, annat suostumuksesi evästeiden käytöllemme. Lue lisää.

Elkoteq näköjään lähtee Suomesta, Nokia seuraa perässä?

Keskustelu osiossa 'Matkapuhelimet', aloittaja Guest, 9/8/03.

  1. Guest Vieras

    Konsensuseliitille vastavoima
    Elcoteqin perustaja, pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Piippo on täysin kyllästynyt suomalaiseen konsensukseen, hallitusten saamattomuuteen ja Etelärannan hampaattomuuteen työllisyyden ja verotuksen hoidossa.

    Konsensus on Piipolle nykyään kirosana.
    "Suomeen on syntynyt viimeisen 30 vuoden aikana konsensuseliitti, joka on sitoutunut sosiaalidemokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen, jota ammattiyhdistysliike ja etelän valtamedia voimakkaasti tukevat."

    Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on Piipon mukaan pystytetty palveluksien ja vastapalveluksien rakennelmalla, jossa erityisesti SDP:n rooli on ollut ratkaisevassa osassa.

    "SDP:n ja SAK:n voimat eivät olisi riittäneet valtarakennelman pystyttämiseen, vaan siinä on tarvittu muidenkin korporaatioiden kuten Teollisuuden ja työnantajain eli TT:n tukea ja Etelä-Suomen valtamedioita. Yleisradio toimii siinä porukassa täysin rinnoin mukana. Valtamedia on uskollisesti välittänyt kansalle konsensuseliitin kulloisenkin tahdon. Se on sellainen klienttien symbioosi, joka syntyi jo 1970-luvun alussa ja voi edelleen hyvin", jyrisee Piippo.

    Hän myöntää, että konsensuseliitti on tehnyt paljon hyvääkin Suomelle, mutta työttömyyden hoitamisessa se on epäonnistunut. Toinen paha asia Piipon mielestä on siinä, että valtaa käyttävälle eliitille ei ole syntynyt minkäänlaista vastavoimaa.

    "Sosiaalidemokraattinen hyvinvointimalli on nyt tiensä päässä. Se ei ole kannustanut yrittäjyyttä eikä luonut riittävästi työpaikkoja. Päinvastoin. Painopiste on ollut tulonsiirroissa ja verotuksessa. Suomeen on kyllä luotu tasa-arvoa ja hyvinvointia, mutta on unohdettu lähde, mistä se hyvinvointi tulee", Piippo muistuttaa.

    Keskusta nyt käytössä

    Piipon mukaan hallitusohjelmat ovat olleet viimeiset 30 vuotta vain vähän sosiaalidemokraattisesta ajatusmaailmasta poikkeavia.

    "Nyt on keskusta Matti Vanhasen johdolla ja vuorollaan konsensuseliitin käytettävissä aivan samoin kuin kokoomus oli Sauli Niinistön johdolla edellisissä hallituksissa!"

    Piippo toivoo, että Suomeen kehittyisi kaksipuoluejärjestelmä Britannian ja Yhdysvaltain tapaan. "Nyt meillä Suomessa on yksipuoluejärjestelmä eli tuo konsensuseliitti, joka on syntynyt SDP:n ympärille. SAK ja TT ovat eliitin takuumiehet yhdessä valtamedioiden kanssa. Liittouma on tehnyt vuosikymmeniä yhteistyötä. Oppositiopuolue, olipa se sitten keskusta tai kokoomus, ei voi tehdä mitään muuta kuin suostua konsensuseliitin asettamiin ehtoihin. Toki yksi puolue kerrallaan pääsee oppositiosta eliitin suojiin ja valtaan, tällä kertaa se sattuu olemaan keskusta", tykittää Piippo.

    Ovatko SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen, SAK:n Lauri Ihalainen, tai TT:n entinen toimitusjohtaja Johannes Koroma tehneet Teille jotakin pahaa, kun kritiikkinne "konsensuseliittiä" kohtaan on niin rajua?
    "Henkilöinä minulla ei ole mitään Lipposta, Ihalaista, Koromaa tai nyt Kalevi Hemilää vastaan. He ovat hoitaneet oman hommansa hyvin. He ovat rakentaneet Suomeen poliittisen järjestelmän toisen navan eli nykyisen konsensuseliitin. Monet kokevat ahdistusta, kun yhteiskunnassa ei ole riittävää henkistä liikkumatilaa eikä todellista vaihtoehtoa. Toinen napa voisi syntyä uuden puolueen kautta", uskoo Piippo.

    Keskusta ja kokoomus yhteen

    Piippo arvioi, että aika voisi olla kypsä kahden suurimman porvarillisen puolueen eli kokoomuksen ja keskustan voimien yhdistämiselle.

    "Meillä on ollut yli 30 vuotta ei-sosialistinen enemmistö eduskunnassa, mutta siitä huolimatta me ajamme kansallisena strategiana sosiaalidemokraattista ohjelmaa."

    Suomalaisista kuitenkin noin neljännes äänestää sosiaalidemokraatteja ja vasemmistoliittokin on merkittävä puolue. Kaikki kolme viimeistä hallitusta ovat laskeneet voimakkaasti sekä yrittäjien että kansalaisten verotusta. Linjaa ovat tukeneet myös kokoomus ja keskusta. Ne ovat hyväksyneet konsensuspolitiikan?

    "Sosiaalidemokraattiseen ideologiaan yksityisyrittäjyys on tullut vasta myöhäisessä vaiheessa. On lyhyt aika siitä, kun demarit luopuivat Kalevi Sorsan johdolla suunnitelluista teollisuuden valtiollistamisohjelmista. Yrittäjien arvostusta ja verokohtelun uudistamista ei ole vielä uskottavasti tapahtunut SDP:ssä. Jos yhteiskuntaan ei synny aidosti uusia työpaikkoja ja yrityselämä elvy, niin verotuksen alentaminen nykytasoltaan on lähes mahdotonta. Kokoomus ja nyt keskusta ovat päässeet käymään konsensuseliitissä, koska ne myötäilevät ja lopulta hyväksyvät sosiaalidemokraattien veroratkaisut", selittää Piippo.

    Piippo turhautui TT:hen

    Piippo muistuttaa, että yrityksiä siirtyy Suomesta kiihtyvällä vauhdilla pois. Jopa Piipon oma firma Elcoteq tutkii pääkonttorin siirtomahdollisuutta pois Suomesta.

    Piippo on kuulunut pitkään arvostelemansa työnantajaleirin eli TT:n luottamuselimiin, mutta jäi vapaaehtoisesti pois järjestön toiminnasta 1997.

    "Esitin näitä ajatuksia jo silloin, mutta ne eivät johtaneet mihinkään. Päätin jättää TT:n, koska se ei ajanut uudistavia ajatuksia, vaan konsensusta säilyttäviä yhdessä muun konsensuseliitin kanssa."

    Piippo muistuttaa, että TT:n päättävissä luottamuselimissä suurin osa on palkkajohtajia eikä yrittäjiä kuten hän.

    TT:llä on myös pienen ja keskisuuren teollisuuden valtuuskunta. Sen pitäisi olla yrittäjien ja pienteollisuuden äänitorvi. Piippo on ollut mukana myös tuossa valtuuskunnassa.

    "Pienyrittäjille TT:ssä on laitettu oma pikku karsina, jossa he saavat siististi valittaa verotuksesta ja muista yhteiskunnan epäkohdista neljän seinän sisällä", kuittaa Piippo.

    Hän sanoo sen sijaan uskovansa Suomen Yrittäjien olevan aidosti asiallaan.

    "Konsensuseliitti ei ole halunnut päästää piiriinsä esimerkiksi Suomen Yrittäjät -järjestöä, vaikka siellä ovat todelliset yrittäjät. He edustavat sentään 40:tä prosenttia Suomen yrittäjäkunnasta. He kuuluvat konsensuseliitin vaihtoehtoiseen voimaan."

    Piippo korostaa, että vaihtoehdoksi porvarillisella puolella ei riitä keskustan ja kokoomuksen yhdistäminen, täydennettynä Suomen Yrittäjien järjestövoimalla.

    "Toiseen napaan, valtakeskittymään tarvitaan myös vaihtoehtoinen media Helsingin Sanomien rinnalle. Sekin löytyy, tuskin tarvitaan uutta lehteä. Vaihtoehtoinen media löytyy jo olemassa olevista maakunnallisista lehdistä."

    Hän muistuttaa, että suomalaiset arvostavat sananvapautta ja luottavat painettuun sanaan.

    "Suomen päämedia eli Sanoma Osakeyhtiö on kuitenkin liittoutunut vallan rakenteisiin ja on osa konsensuseliittiä. Silloin on turha odottaa mitään kriittistä keskustelua. Erkkolainen mediaeliitti on asettunut puolustamaan poliittistaloudellista konsensuseliittiä milloin kepillä milloin porkkanalla. Kun porvarillinen vaihtoehto Uusi Suomi kuoli pois, konsensuseliitin vastaisia mielipiteitä on vaikea saada julkisuuteen", valittaa Piippo.

    Hän kaipaa Suomeen lisää henkistä tilaa ja mediaan enemmän rohkeutta tarttua yhteiskunnan epäkohtiin.

    "Sanoma Osakeyhtiön pääomistaja Aatos Erkko vaihtoi nuorsuomalaisuuden liittoutumalla vallan keskiöön. Sananvapauden syvin olemus on siinä, että se suhtautuu kriittisesti vallankäyttöön. Sanoma Oy on käyttänyt asemaansa kansan ojentamiseen. Kun media integroituu vallan kanssa, sitä on tapana kutsua totalitarismiksi eli media muuttuukin kriittiseksi niitä kohtaan, joihin valtaa käytetään. Konsensuseliitti ja siihen integroitunut media on vahva ulkoparlamentaarinen voima, joka on uhka suomalaiselle demokratialle ja oikeusvaltiolle", kritisoi Piippo.

    Suomalaisen yhteiskunnan tila ei ole Piipon mukaan niin hyvä kuin yleisesti uskotellaan.

    "Me elämme suurta murrosta. Suomi integroituu globaaliin talouteen, jossa EU:hun liittyminen oli vasta ensimmäinen askel. Suomen hyvinvointiklientti on tehnyt vain toisen puolen eli sen, kuinka hyvinvointia jaetaan, mutta ei sitä, kuinka sitä luodaan."

    Ei vaihtoehdoksi

    Piippo kaipaa Suomeen uutta poliittista ja taloudellista voimakeskittymää konsensuseliitin vastapainoksi. Hän itse ei kuitenkaan ole valmis vetämään uutta vaihtoehtoa.

    "Uskon, että Suomesta löytyy hyviä henkilöitä, vaikka porvarillisten puolueiden vetävyys on ollutkin huono. Minulla itselläni ei ole poliittista pyrkyä. Minä puhun vain Antti Piippona."

    Piipon mukaan monet yhteiskunnallisesti valveutuneet ihmiset ovat turhautuneet ja jääneet pois poliittisesta työstä. "Talouselämässä yritysjohtajat ovat jättäytyneet pois poliittisesta keskustelusta, kun tarkkaan valittu keskustelu ohjataan TT:n kautta."

    Meillä on kuitenkin eduskunnassa kokoomuksesta valittuina kaksi vuorineuvosta, Jere Lahti ja Martin Saarikangas, ei kai heidän tarvitse pelätä Etelärantaa tai konsensuseliittiä?

    "Toivon, että he tekevät parhaansa eduskunnassa. Nyt on uusi piirre, että taloudessa pitkän päivätyön tehneet menevät vielä politiikkaan. Se on hyvä asia, mutta konsensusvallan rakenteille Lahti ja Saarikangaskaan eivät yksinään voi mitään. Pelkään, että he voivat turhautua, koska eduskunnan ulkopuolella on vastassa vielä suurempia voimia", arvioi Piippo.

    Hän muistuttaa, että sosialidemokraattinen ja hänen kaavailemansa porvarillinen hyvinvointimalli eivät paljon eroa toisistaan. Ero tulee keinoista miten siihen päästään.

    "Suomalaiset arvostavat hyvinvointiyhteiskunnan ihanteita puoluekannasta riippumatta, niin minäkin. Vähäosaisista pitää huolehtia. Tähän saakka hyvinvointiyhteiskuntaa on pidetty pystyssä korkeilla veroilla ja tulonsiirroilla. Jos hyvinvointia halutaan jakaa, jostain sitä pitää ammentaa. Hyvinvointia luodaan vain hyvällä taloudenpidolla ja hyvin pienellä työttömyydellä."

    Parannus lähtee Piipon mukaan siitä, että myös valtaeliitti oppii tosissaan nostamaan yrittäjyyden sille kuuluvaan tärkeään arvoon yhteiskunnassa. Yrittämistä tuetaan pienentämällä verotusta. "Nykyinen työttömyysaste kuvaa sitä, että yhteiskunta ei ole toiminut tai välittänyt toimia parhaalla mahdollisella tavalla."

    Heino Ylisipola, Kaleva Lehti
     

Jaa tämä viestiketju