kuda sanoi:
Suomalainen duunari tekee töitä eurooppalaisia kollegojaan enemmän, tutkimuksen mukaan esimerkiksi "suurilla aloilla" rakennus- ja metalliteollisuudessa työaika kuukaudessa voi olla lähes jatkuvasti yli 200 tuntia kuukaudessa.
Näiden asioiden vertailussa on todellakin vaikeuksia ja tiastoja löytyy joka lähtöön.
Työaikatilastot eri maista vaihtelevat ja tilannetta sekoittavat mitä niihin lasketaan. mm. ylityöt nostavat joissain maissa keskimääräistä tuntimäärää, (jotka tarkoittavat joko työvoima pulaa tai että ei kannata ottaa uusia työntekijöitä) Yleensä vertailuna käytetään vuosityöaikaa, jossa pitää ottaa myös huomioon mikä siitä on oikeasti työaikaa. Näihin lukuja otetaan joskus vain normaalityöaika joskus myös ylityöt, lomapäivä syntyy erin lailla ja niitä huomioidaan tilastoissa myös poikkeavasti.
Myös ilmainen ylityö jää joillain aloilla huomioimatta tai on vaikea tilastoida, tämä vaikuttaa erityisesti toimihenkilöiden tilastoihin.
kuda sanoi:
Teollisuustyöntekijöiden palkkojen keskiarvoon vaikuttaa myös prosessiteollisuuden (lähinnä paperi ja sellu) hyvät palkat, joukko ei ole hirveän suuri, mutta näkyy tilastoissa.
Useimmissa ns. "duunariammateissa" Suomi ei pärjännyt palkkavertailussa, vaan 20-30 prosentteja jälkeen EU:n keskiarvosta.
En tiedä mihin vetoa tuolla että duunariammateissa suomalaiset duunarit eivät pärjää.
Mutta totta että varsinkin paperiteollisuuden palkat nostavat keskiansioita samoin erittäin laaja matalapalkkainen (minunkin mielestä) julkinen puoli laskee kaikkien palkkojen keskiansioita.
Palkkojenkin vertailu on kiistatta vaikeaa, ja millä mitataan.
Joskus on erillisiä tilastoja tuntimääristä joista ei aina ota selvää mitä tunteja on laskettu, sitten on tilastoja palkoista, joista ei ota selvää onko ne sopimusten mukaisia palkkoja vai toteutuneita palkkoja (sis ylityö ja liukumat, säästöt esim. lomaraha vapaat jne.) näistä kun keräilee sopivat niin aina saa halutunlaisen tilaston aikaan.
Maissa on erinlaisia käytäntöjä esim terveyden huollon rahoittamisessa, työttömyys turvan rahoittamisessa jne. tätä myötä myös verotuksessa saadaan pakkaa vielä enemmän sekaisin.
Myös vertailaan ostovoimaa rahana tai mitä tunnin työllä saa hyödykkeitä jne. näissä Suomi on herkästi heikoilla kylmän sään ja pitkien etäisyyksien maana. Myös korkea työttymyys vähentää työtätekevän ostovoimaa. Tosin muilla mailla saattaa olla omia kustannuksia nostavi olosuhteita jne.
Kaiken lisäksi valitaan sopivat vertailu maat.
Mutta on muistettava että onko tavoiteltavaa olla samanlaisia kuin Saksa, Ransaka (jotka omasta mielestäni ovat pian kriisissä elleivät jotain tee) , Kilpalijoitamme ovat mailman kehittyneetmaat (ja voimakkaasti kehittyvät) ja läheltä löytyvät tulevat EU maat, kaikkien vanhojen lisäksi.
Missään nimessä en halua että Suomi pitäisi kilpailla halpatyövoimamaiden nykyisillä konsteilla, mutta se on huomioitava.
kuda sanoi:
Myös ns. "ammattimiesten" palkat olivat heikommat, taas töissä joissa ei tarvita erityistä osaamista tai ammattitaitoa Suomi pärjäsi kyllä.
Jos ei lasketa julkisen alojen korkeasti koulutetuja ammatteja, niin suomaleinen ammattimies ja akateemisestikoulutettu saa varsin hyvää palkkaa (brutto).
Huippuja on maassamme vähän jo väkiluvun takia ja tasavertaisuuden maassa huiput harvoin saavat (saivat) siitä erityistä kiitosta rahassa.
Mielestäni oleellisin asia on luoda uusia työpaikkoja mikä käytännössä tarkoittaa uusia työalueita.
Vanhojen työpaikkojen pakonomainen säilyttäminen on vain ogelman siirtämistä eteenpäin, vai kuvitteleeko joku että täällä pitäisi tehdä tulitikkuja, vaatteita, koota latureita, tehdä pulloja, tehdä kenkiä jne. suurella työvoimalla EU:n huippupalkoilla..
Kaikke edellä olevaa voidaan tehdä, mutta pitää olla parempia tai halvempia. Ja se ei sovi yhteen pitämällä vuosikymmententakaisista työ tehtävistä kiinni, varsinkaan kun palkat ei voi olla kiinan tasolla.
Jos kuluttaja vaatii operaattorilta lisää tehokkuutta tai hän vaihtaa muutaman eurontakia operaattoria, niin millä ihmeellä voidaan vaatia joku jatkaa tehottomuuttaan. Pakolla toki voidaan sitä jatkaa ja firma pystyy maksamaan jopa palkat, mutta silloin loppuu investoinit ja sen myötä koko toiminta.
Voidaan myös vaatia että jokaisella operaattorilla pitää olla kaksinkertainen miehitys ja hinnat pidetään pykälää korkeammalla, mutta tästä ajatusmallista on käsittääkseni luovuttu.
Noihin tutkimuksiin ei kannattaisi hirveästi perustaa, sillä esim. 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa kyseisten tutkimusten kärjessä oli Japani. Jokainen varmaankin tietää miten hyvin Japanilla on mennyt viimeisen vuosikymmenen aikana.