Minua on mietityttänyt viime vuosien puhelintrendi joka on huolestuttava. Ennen vanhaan akunkesto parani uuden mallin myötä, nykyään se melkein heikkenee. Aikoinaan kun Nokia julkisti 6310 sen akku kesti monta viikkoa. Puhelin oli ohuempi kuin muut mallit kiitos LiPo akun ja ominaisuudet olivat loistavat. Mihin tällaiset puhelimet ovat kadonneet?
Nykyään jos haluaa huippupuhelimen, saa ison näytön ja kaikenlaisia hienoja ominaisuuksia mutta ei sitä voi kutsua langattomaksi puhelimeksi jos on aina pakko olla riippuvainen pistorasiasta. Se, että voi käyttää puhelinta 8 tuntia ennenkuin akku loppuu on suoraan sanoen huono vitsi!
Olen monta kertaa miettinyt miten joku luuri saa arvosteluissa huippupisteet ja käyttäjätkin ihastuvat siihen ja ostavat hulluna vaikka toiminta-aika on huono. Onko oikeasti niin, että enään ei kiinnosta jos luurin pitää olla koko ajan seinässä kiinni? Mielestäni puhelimen tärkein ominaisuus on edelleen tekstarien lähetys, soittaminen ja varsinkin se, että on aina tavoiteltavissa. Toki luen aamulla uutiset ja päivän myötä etsin osoitteita tai tapan aikaa netissä puhelimella, mutta voin tehdä sitä koska olen jämähtänyt vanhempaan luuriin jolla pärjää parikin päivää aktiivisella käytöllä (E72).
Toki ymmärrän sen, että tarvitaan tehokkaita luureja jotka jaksavat näyttää nykyaikaiset raskaat nettisivut mutta eikö ihmisillä ole kipurajaa käyttöajan suhteen? Miksi toiminta-aika on toissijainen asia puhelimien nykytrendissä?
Tähän loppuun on pakko myöntää etten ole seuraillut aktiivisesti puhelintrendejä mutta aina kun kysyy kaverilta jolla on kosketusnäytöllinen multimediakeskus saa saman vastauksen: kyllähän sen akku kestää kun sillä ei tee mitään mutta laturia tarvitaan melkein samantien kun alkaa surffaamaan, navigoimaan tai pelaamaan.


1Suositusta
Vastaa lainaten
